Vahdi aina tuktuk-kuskiasi ja varaudu Korealaisiin.

Tänään oli - on toki yhä - suuri päivä. Sivistyimme huomattavasti ja näimme raunioita, josta voi vetää rastin ruutuun, nähty! Olihan ne temppelit oikeasti tosi hienojakin, kaikkea mahtui alueelle, on se vaan iso. Auringonnousun kanssa kävi vähän samoin kuin laskun kanssa, pilvet peittivät ensisäteet, joita metsästimme kameroinemme. Kiipesimme ankor watin viereiselle kukkulalle, jossa oli temppeli, jolta näki tienoot.. Tai olisi nähnyt kivasti auringon kanssa. Emme silti pettyneet, vaikka vuoden maisekuva jäikin ottamatta. Pilvet ja klo 0515 startti tekivät ensimmäisistä tunneista varsin siedettäviä hikoilun suhteen

Aamun odottelua. 

Keisari keulii muskeleillaan.

..tässä välissä tuli yökin nukuttua ja uusi päivä elettyä. Jatketaan juttua, kummallista miten sitä kaikkea elämässä ihmettelee. No ensin takaisin ankor watiin..

Tama leidi vinkkasi meidat Croftin jaljille.

Kierrettiin raunioita ns. Small tourin(17km) mukaan, johon lisäsimme yhden kohteen. Koko päivän tuktuk kuskeineen maksoi 10$, vain hullu olisi pyöräillyt saati kävellyt. Raunioista ei varmaan sen kummempaa ole sanottavana, hienoja olivat. Lara Croftin metsästys ja korealaiset veivät suuren osan keskittymisestämme! Lara tosin tuotti pettymyksen, pelästyi ehkä hurjaa joukkoamme. Hänen maihinnoususaappaasta saimme otteen, mutta liukkaana tyttönä hän luikautti säihkysäärensä ulos saappaasta ja pakeni temppelien syövereihin. Sinne seuraaminen ilman lohikäärmekypärää ja moonlightswordia olisi ollut hulluutta ja päätimme hyväksyä tappiomme..

Lara karkaa meilta lopullisesti.

Ainakin oman päiväni suurin kohokohta löytyi kuitenkin joukosta Etelä-Korealaisia matkaajia. Istuimme hengähtämässä  kiviröykkiön(ankor thomin kirjasto) laidalla ja tyttö lähestyy minua kysyen "can you take a picture..". Tietysti vastaan myöntävästi ennenkuin tyttö edes lopettaa, tottakai voin kuvata heidät, ettei kukaan jää ulos kuvasta. Häkellys oli kuitenkin suuri, kun tyttö jatkoi lauseensa loppuun "..with me?". Siis TÄ! No olin jo myöntynyt ja kukaan tuskin liiemmin noteerasi koko porukkamme ihmetystä meitä lukuun ottamatta. Samalla tyttö olikin jo saapunut henkilökohtaiselle reviirilleni, aivan kainalooni(hikinen), nojaamaan minuun. Olin hämmentynyt. Siinä sitten isä(?) Korealainen järjesti Keisarin, Paten ja tytön äidin vielä kuvaan. Olimme parempaa nähtävää kuin angkorin temppelit! Meiltä tiedusteltiin kotimaata ja hymyjä vaihdettiin puolin ja toisin. Sitten olikin minun saada kohteliaisuus, jollaista ei voi edes odottaa. Tyttö hymyili ja katsoi tiukasti silmiini sanoen "you look like a perfect model!". No kerran elämässä näinkin voi näemmä tapahtua. Todellisuudesta irtautuneena olin tietysti totaalisen jäissä ja pystyin vain hymyilemään takaisin. Siinä toivoteltiin kivoja päiviä puolin ja toisin, kunnes tilanteen pelasti kasa pieniä korealaispoikia. Siinä sitten poseerattiin niidenkin kanssa kuvissa;) olimme nähtävyys nähtävyyden sisällä, ihanaa. Sivusta seuranneet mammat ehdottivatkin, josko alkaisin poseerata ihmisten kanssa kuvissa pientä maksua vastaan. Ajatus oli mallikas, mutta moottoritie on kuuma.

Korelaistytto ja aitinsa(pitihan meidankin kuvata tama:).

Itse hyydyin vähän, mutta taistelin poikain mukana. Keisari varmaan innokkaimpama meistä kertoo raunioista enemmän, tai vähemmän.

Rauniot ovat olleet useamman metrin maan alla.

Tänään oli viimeinen päivämmä Siem Reapissa, huomenna bussi Phnon Peniin. Aamu alkoi kuitenkin vähän kipuisasti ja Paten maha pakotti lykkäämään yhdeksäksi sovittua kelluvien kylien trippiä. No kolmelta oltiin tarpeeksi hyvin kuosissa ja päätettiin lähteä kelluttelemaan. Tuktukki vei meitä hienojen hoodien läpi kohti rantaa ja viilikset olivat korkealla! No päivän POMMI iski silmille satamassa, voi änkyräpänkyrä! Oikein pykätty pieni terminaalin tynkä ja korealaisia enemmän kuin osasimme laskea, muitakin toki oli(me kans). Tiesimme paikan nähtävyydeksi ja kaltaistemme turistien suosimaksi, mutta näky ei ollut lähelläkään odotuksiamme pienestä veneestä, joka veisi meidät kylään. Kun kuulimme lippujen olevan vielä SIKAHINTAISET(20$/16$), olimme pettyneitä ja päätimme jo olla menemättä. Pojat kertoivat surkeasta tilastamme tuktuk-kuskillemme (luulimme lippujen olevan 6$), joka hieman paransi mieltämme järjestäen privaattipaatin meille 45dollarilla. Selityksenä hintojen nousulle hän tarjosi tukuttain tulevia Aasialaisia matkaajia.  Mielemme parani siitä sen verran, että kykenimme riiston uhreiksi. Saimmehan dollarin alennusta mieheen ja oman potskin, vaikka paatteja näytti muutenkin lähtevän vaikka yhdellä hengellä.. Pah. Itse kylä oli mielenkiintoinen nähdä pikaisesti ja ehkä jo parin vuosikymmenen päästä olen toipunut kovasta hinnasta.

Lauttasatama, joka on kohta kylaa suurempi.

Tärkein opetus päivässä oli kuitenkin se, ettei omaa kuskia kannata jättää useaksi tunniksi ilman vartiointia. Palatessamme kylästä istui kuskimme muiden kuskien kanssa syömässä ja juomassa, meidätkin huikattiin mukaan. Istuimme pöytään ja ensimmäisenä lasimme täytettiin paikallisella riisiviinillä - kuskin "vesipullosta". Kaljaakin siinä meni ja kohteliaasti saimme kieltäytä myös suomessa kiellettyjen kasvien tupruttelusta.. Asiakkaansa nähtyään yksi kuskeista tumppasi nopeasti ja skarppasi itsensä skootterinsa luo heiluttelemaan. Pullojen, tölkkien ja lautasten tyhjettyä lähdimme kotia kohti hyvävointisen kuskimme kanssa. Sääli sitä sakkia, jonka kuski jäi viimeiseksi, hän kun oli jo hieman liiaksi hymyssä suin. Ymmärrän ihan hyvin miksi tässä maassa mopojenkin vuokraaminen ulkomaalaisille on kielletty muutamia kaupunkeja lukuun ottamatta - kulttuurieroja!

Kylan suloisin tapaus.

Lisää eroja kotosuomeen löytyy jo ihan hostellistakin. Huoneita on 70 ja moni niistä tyhjillään. Paikkaa pyörittää n.10 hengen porukka, joka myös asuu täällä. Hassuinta on kuitenkin, että kaikilla asukeilla ei itsellään ole huoneita! Yksi nukkuu alle kolmessa neliössä rappusten takana, jossa myös omaisuus on säilössä. Aina kymmenen jälkeen eräs kaveri levittää patjan eteiseen ja nukkuu siinä! Siis en ymmärrä.. Huoneita on kymmenittäin vapaana ja ne ovat hienoja, mutta EI!

 Korjaustelineet rannattomaan tapaan.

Natisti se aurinkokin alkoi laskea.

Ps. Kuvia sai laitettua enemmän, kun teki niistä tarpeeksi pieniä. Tosi pieniä tein!

Uudet Pumat!