tiistai 12. huhtikuuta 2011

Surffauksesta sekaisin!

Ammattilaissurffari tässä hei.. Balilla oppii siis itsestään surffaamaan. Kaikki mitä sinun tarvitsee tehdä, on valinta lukuisten surffimerkkien joukosta ja (näin valita oma sponsori) ostaa uskottavat shortsit. Asunto kutan sykkeessä auttaa myös tunnelmaan pääsyä. Kutalla kaikki näyttävät samalta, tai ainakin haluaisivat näyttää. Yksi maailman ylistetyimmistä biitseistä ei kuitenkaan ole maineensa väärti! Nopeiten oppii roskien välissä surffauksen, eikä siihen tarvitse edes lautaa!

Sää oli kuin morsian, kun saavuimme kylmästä bangkokista balille ja tunnelma katossa. Tunnelmaa nostivat auringossa loistavat surffikaupat ja söpöt kuppilat, romanttisin silmin katsottuna kaikki oli torella jees. Tunnelman laskivat normaalille tasolle jo mainittu roskaisuus kutalla ja hintavahkot asumukset. Noh, pari päivää kauppojen kiertelyä - isoja surffi outletteja ja muuta. Mitään ei kuitenkaan tarttunut itselleni mukaan, susku löysi shortsit ja topin. Skootterit ovat halpoja 3-4e päivä ja erittäin käteviä lähiseudun (ja kauppojen) tutkimiseen. Vihdoin oli aika mennä rannalle ja vuokrata lauta!! oi sitä riemua, kunnes tajusimme kelluvamme roska-altaassa. Surffaus maistui kuitenkin ja onnistuin hirvittävällä tuurilla saamaan elämäni ensimmäisen aallon heti alleni! Olin vakuuttunut taidoistani, vakuuttuneisuus tosin karisi muutamassa tunnissa lähelle epätoivoa ja onnistuin enää whitewater(kuohuissa)surffauksessa kohtuullisesti. Kaiken riemun keskellä unohdin nälän ja muut epäolennaisuudet, samalla olin juonut litratolkulla suolaista roskavettä tyhjään mahaani. Asia selkeytyi heti mahan kipeydyttyä samana päivänä ja muutaman seuraavan päivän nautin kivasti sanottuna kaakeleista ja varpusparvista. Surffaus oli TOSI JEES!

Tutut, joita sattui olemaan samoilla nurkilla saivat minutkin toivuttuani takaisin surffirannalle. Vaihdoimme rannan legianin double six beachiin ja fiilis oli jälleen hyvä. Roskia oli vähän ja niitä siivottiin jatkuvasti, vedessäkään ei muovipusseja tarttunut käsiin jokaisella räpiköinnillä. Taitotasoni koki melkoisen laskun (aaltojen vika;), mutta kivaa oli. Parina aamuna toistimme samat hommat, Jommelle kiitos räpiköintiseurasta. Kutan kohokohta ja paras anti sopii mahtavasti raskaan surffiaamun jatkeeksi.. köttbullar! Juurikin tuolla nimellä saa mahtavan, perinteisen annoksen suomalaiseenkin makuun aivan kutan keskeltä Alleycats ravintolasta. Annos on iso, muusi ja pullat hyviä, oikeaoppista ruskeakastiketta on paljon ja kylkeen saa karpalohilloa! Kantapaikkani kutalla on löytynyt.

Kivasti olivat toiset järkänneet myös raftingia itselleen ja pyysivät meitäkin matkaan, tokihan me lähdettiin. Hintaa reissulle matkoineen ja yhdellä sapuskalla tuli about 18e, joka on siitä reissusta vähän se! Toki 12 hengen porukalla on hyvät neuvotteluasemat. Joki oli matala, mutta yllättävän vuolas, kaikkia pudotuksia emme saaneet edes laskea. Muutamia siltojakin jouduimme alittamaan veneen pohjalla maaten, koska ne jättivät vain 15cm tilaa veneen ylle ;) ehdoton kohokohta oli 2m pudotuksen laskeminen paatilla alas! Suosittelen kyllä reissua kaikille ja aina kannattaa tingata. Ihanaa suomessa ovat selkeähköt ja kaikille samat hinnat, vaikka eipä opiskelijalla ole varaa juuri kummoisiin asioihin;)

Tässä vaiheessa minun ja Keisarin asuntokuviotkin näyttävät ratkenneen. Kuninkaallinen vastaanotto on tästä lähtien avoinna kalevassa ystäville ja kylänmiehille. ..vielä kun työt keksii kesäksi. Mieluiten muutakin kun Keskisten galantin korjausta!

Sittenhän sitä käännettiin nokkaa kohti gili islandseja, joilla laivamatkasta alkaen on 70% hintavaihtelut sesongin mukaan. Tinkaa ja vänkää ja kysele! Mutta lisää näistä (itseasiassa todella hienoista saarista) seuraavalla kerralla, Gili Air _0/






Kuvankaunis ja roskaton Kutabeach 


Sataa ja pitaa olla sadetakki. 


Macissa ei ollu parkkia kuin laudoille:) 


 Rafting team


Captain 


Aaltojen kunkku!


Jommen kanssa haetaan uskottavuutta rannalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti