Gileille oli tarjolla 50-60e menolippuja fastboateilla, aivan kuin lonelyplanetkin informoi. Sinnehän pääse kuitenkin 20e:llä, sisältäen tunnin kyydin satamaan. Matka kesti vain tunnin ja se kannatti! "satamassa" meitä odotti heti turkoosi vesi ja hieno hiekka. Gili travanganilla tuli kuitenkin muutaman tunnin sateet heti alkuun ja söimme pitkän aamupalan katoksessa. Majan löysimme aussi/britti naiselta, jolla oli söpöjä bungaloweja rannan tuntumassa. Paikan hintaan kuulunut aamupala oli myös yksi parhaista, vaikka maksetutkin laskettaisiin. Travanganilla päätimme hienon paikan ja ainoan illan kunniaksi, eli ilman erityistä syytä illallistaa juhlallisesti. Kävelimme rantakadun ravintolat läpi ja päädyimme kynttilöin valaistuun paikkaan, jossa pöydät olivat rannalla ja live-bändi soitti! Kaiken kruunasi vielä itse valitsemamme tuoreet kalat; pöytäämme löysi tiensä red snapper ja tonnikalafile. Valkoviinin ja uuniperunoiden kanssa nautittuna mahat turposivat yli sallittujen rajojen.
Tuna ja viini ja uuniperunat ja salaatti ja mehu.
5x300hv (35 solmun matkavauhti) ja rantautuminen kaynnissa.
Halusimme asustella ennemmin hiljaisemmalla gili airilla ja otimme vartin paattimatkan sinne. Luksustelu jäi edelliseltä illalta päälle, meistä riippumatta tosin, sillä saaren yksi hienoimmista paikoista tarjosi edullista low season majoitusta. Kämppä oli tähän astisen reissun selkeästi hienoin ja kustansi kahdelta aamupaloineen 10e. Resortin ravintolassa saimme syödä käytännössä turkoosin meren päällä makoillen, samalla ihaillen kauempana piirtyvää vuorimaisemaa. Lisää romanttista tunnelmaa gileille luo moottoriajoneuvottomuus, takseina toimivat hevoskärryt.
Island hopping to Gili Air.
Bungalowien aatelia
Okei, on gileilläkin miinuksensa; jopa aika iso sellainen. Mistään hanasta ei täysim makeaa vettä saa! Fresh water tarkoittaa hieman suolaista vettä, jolla itsensäkin saa päivittäin pestä. Suihkun jälkeen suussa maistuikin hieman eiliselle suolakalalle.
Aamupalapoyta, hyi pilvia.
Tietysti kävimme snorklaamassa, koska jokaisen saaren ympärillä oli koralliriuttaa.. Saimme mukavan vihjeen resorttimme jampalta mennä riutan reunalta alkavan syvänteen laitaan. Sinne joutui rannasta hieman polskuttelemaan, mutta kalojen kirjo oli siellä suurimmillaan ja vieressä laskeutuva syvänne sopivan pelottava;) samaa reunaa seurasi myös heikko virtaus ja meidän ei tarvinnut juuri eviä liikutella, nautimme näkymistä virran mukana. Virta vei vieläpä sopivasti saaren toiseen päähän. Muutaman kilpikonnankin näimme, kerrankin niiden luonnollisessa ympärisrössä. Aika hauskasti ne leijailevat veden alla. Saaret ovat pieniä ja ympärikävely on harrastettu jokaisella reilussa tunnissa.
Aina tiella ja tien reunassa.
Futista pelattiin joka paikassa, nama kentat olivat Lombokilla
ja taynna joka ilta.
Gilien paratiisista laivailimme lombokille ja suoraan minivanilla senggigiin. Paikka on rannoiltaan hieno ja rannikon tie hyväkuntoinen. Resorttia resortin perään, mutta emme löytäneet tunnelmaa kylästä ja yksi yö riitti meille. Reissun toinen kuta ottikin meidät vastaan lombokin etelärannalla. Paikka oli paljon hiljaisempi ja pienempi kuin odotimme. Surffarit hajaantuvat muihin kyliin ja muu turismi ei vielä täysin ole lyönyt itseään läpi. Majoituimme hassun äijän homestayssa, jossa lannan haju toi mieleen kotimaan;) aloittelijoillekin kuulemma löytyi hyviä aaltoja surffata 40 min päästä, pah. Skootterilla tutkailimme ympäristöä ja löysimmekin pari uskomatonta rantaa. Yksi bambumaja ananasmyyjällä ja turkoosia vettä edessä. Kaikki oli niin sanotusti kunnossa mukavaan levyttelyyn, paitsi sopivat majapaikat. Hassua. Kukaan ei ollut rakentanut halpoja/hyviä bungia rannan tuntumaan. Asumukset olivat hieman irti rannasta ja monessa kalliimmassa oli uima-allas. Levyttelijöille löytyykin parempia kohteita ja paikka sopii toistaiseksi parhaiten pro surffareille ja skootterin päällä viihtyville tutkiskelijoille. Puolen tunnin ajon päähän juuri valmistuva kansainvälinen lentokenttä tulee muuttamaan monet asiat tuota pikaa. Tiet lentokentälle olivat jo 8 kertaa paremmat ja suuremmat, kuin tiet yleensä;) Lombokilla näytti myös kaljaa saavan lähes balin malliin, eikä saaren islam ole kovin tiukkaa kuin itäisissä osissa.
"Together homestay"
Maisemat Lombokin Kutan ravintelista.
Huomaa reefbreak kaukana rannasta.
Lauttailtiin takaisin balille slow ferrylla, joka kestaa reilut nelja tuntia.Tanne tultiin ja odotellaan huomenissa Keisaria saapuvaksi, pitaa saada asiat kuntoon. Sitten nahdaan miten Keisarin surffitukka taipuu laineilla ja mihin kolkkaan tata saarta lahdetaan.
Lautalla Balille.
Lihapullilla piti kayda tietysti heti ja huomennakin uudestaan, joka toinen paiva sallittakoon sen. Ei nyt jaksa indonesia paikallisia mussutella, eivat ole tehneet vaikutusta:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti